Puistorakkautta ensisilmäyksellä – Ateena day 1

Kylläpä melkein kolmen viikon pääsiäisloman jälkeen tämä arkeen palaaminen tuntuu raskaalta. Asiaa ei helpota lainkaan se, että viime yönä nukuin vain nelisen tuntia ennen aamuluentoani, sillä lentoni Ateenasta saapui Maltalle vasta puoli kahden aikaan yöllä.

Vaikka arki tuntuukin nyt varsin stressaavalta, (viimeinen kuukausi on pian pyörähtämässä käyntiin ja minun pitäisi kirjoittaa vielä yli 15 000 sanaa akateemista englantia) oli lomalla kyllä mukavaa. Sain nauttia kahden suomalaisen ystäväni seurasta täällä Maltalla ja vielä loman lopuksi pääsin seikkailemaan yksikseni Ateenaan. Pitkä viikonloppu Kreikan pääkaupungissa jätti jälkeensä mukavia muistoja sekä juntisti punottavat olkapäät ja niskan. Kyllä minä sen aurinkorasvan pakkasin mukaan, mutta..

Lentoni Ateenan lähti torstain ja perjantain välisenä yönä, perillä se oli hieman kolmen jälkeen. Katsoin parhaaksi viettää nuo muutamat tunnit ennen aamua turvallisesti lentokentällä, keskustaan suhaaminen pimeällä ei juuri houkuttanut. Saapumiseni tuohon antiikin arvokkuutta huokuvaan kaupunkiin ei ollut kovin hohdokas, takana oli vuorokauden valvominen, enkä selviä siitä enää yhtä kunnialla kuin nuoruuteni kuoroleireillä. Metrossa sain olla tarkkana, etten reissaisi oman asemani ohitse.

Vaatimaton hotellihuoneeni,

Alun perin suunnittelin varaavani sängyn hostellista jaetusta dormista, mutta sitten iski pupu pöksyyn. Ensimmäisessä aivan yksin tehdyssä ulkomaanmatkassa oli jo tarpeeksi jännittämistä, stressitasoni olisivat olleet varmasti huipussaan, jos olisin vielä pohtinut huonetovereitani etukäteen.

Ateenassa harjoittelun suorittanut ystäväni varoitti minua Omonian alueesta, siellä ei kuulemma tee mieli eksyä sivukaduille. Vaikka kuvittelin olleeni varsin tarkkaavainen hotellia valitessani, varaamani Hotel Elite sijaitsi vain muutaman korttelin päässä Omonian aukiosta. Kaikeksi onneksi hotelli oli kuitenkin ison kadun varrella, enkä joutunut kertaakaan kaduilla kulkiessani uhkaavaan tilanteeseen. Tosin olenkin matkustaessani "aikaisin ylös, aikaisin petiin" -tyyppiä, joten pimeällä en ulkona edes kulkenut.

Huoneeni parvekkeelta avautui näkymä naapuritalon seinää koristaneeseen graffitiin.

Huoneeni oli yllätyksekseni varsin siisti ja mukava. Liikenteen ääni kuului tosin varsin hyvin huoneeseen, joten herkkäuniselle suosittelen korvatulppia. Peseytymiseen toivat omat haasteensa se, että kylppärissä ei ollut suihkuverhoa tai -koppia. Yritä siinä sitten pestä hiuksia kastelematta koko huonetta. Myös vessan vetäminen oli aina pieni operaatio, ja kylppärin irtonaista ilmanvaihtokanavaa en halunnut edes vilkaista.

Mutta kaiken kaikkiaan alle 20 euron hintaan yöltä tämä oli varsin kelvollinen hotelli. Saavuin hotellille yhdeksältä aamulla ja sain huoneeni avaimet heti käteeni! Kahden tunnin päiväunien jälkeen olin myös sen verran virkistynyt, että jaksoin lähteä samoilemaan kaupungin katuja.

Näitä keltaisia takseja tuntui välillä olevan liikenteessä enemmän kuin muita autoja yhteensä. Ateenassa minua muuten viehättää suunnattomasti se, kuinka uusi ja vanha limittyvät keskenään. Vanhoja raunioita voi bongata vähän jokaisesta kadunkulmasta, joskus jopa vaatekaupan lasilattian alta.

Helteinen päivä ja pieni matkaväsymys saivat minut jotenkin erityisen tunteelliseksi. Syödessäni lounasleipääni puistossa, tunsin olevani todella onnekas, että minulla on mahdollisuus matkustaa näin. Kuinka onnellinen olinkaan, että olin pienestä epäröinnistä huolimatta varannut lentoliput vain itselleni. Liikutuksen kyyneliin asti en sentään saanut itseäni ajettua, mutta pölvästin onnellista hymyä väläyttelin kaikille vastaantulijoille.

En asettanut päivälle mitään suurempia tavoitteita, sillä vireystasoni ei tosiaan ollut kovin korkealla. Kaupungilla harhaillessani päädyin sattumalta keskuspuiston porteille. Pakko sano, että tuosta puistosta tuli heittämällä yksi parhaista paikoista, joissa olen matkoillani käynyt.

Puisto oli vihreä ja rehevä, puut levittivät oksiaan polkujen ylle ja pienet purot solisivat. Hieman ammattitaitoisempi ornitologi olisi varmasti voinut bongata puistosta useammankin lintulajin, minä keskityin vain nauttimaan niiden laulusta.

Ihastumiseni tähän puistoon saattaa johtua täysin Maltalla viettämistäni kuukausista. Täällä ei kasva puita turhan tiheään, joten tuollainen tunnelmallinen puisto tuntui pitkästä aikaa todella kutsuvalta. Lisäksi siellä tuoksui kesä ja mummola. Jos asuisin Ateenassa, viettäisin kaiken vapaa-aikani tuolla. Perustaisin sinne ehkä myös toimistoni ja nukkuisin yöni jonkin tiheän pensaan katveessa.

Puistossa oli myös pieni eläintarha. Mitään kovin eksoottisia eläimiä siellä ei ollut, pääosin lintuja sekä pupuja. Muutama vähän isompikin eläin tosin vietti päiväänsä häkeissään. Aikuisille ei mitenkään kovin kummoinen paikka, mutta lapset ja lapsenmieliset (minä!) saattavat seurailla eläimien menoa pitempäänkin.

Tässä häkissä oli selvästi yksi kuningas.

Kuten kuvasta näkyy, olin ehtinyt tehdä ensimmäisen täsmäiskuni H&M:n liikkeeseen. Kolmen kuukauden tauon jälkeen nuo putiikit tuntuivat tutun turvallisilta, mutta samalla hieman eksoottisilta. Itse asiassa ainoat vaateostokseni tein tässä Ruotsin lahjassa maailmalle.

Ehdottomasti leveimmän hymyn kasvoilleni loihtivat nämä kilpikonnat. Kilpparit kiipeilivät toistensa päälle käydessään hidastahtista taistelua parhaista paikoista aurinkoisilla kivillä. Menoa ei haitannut sekään, että välillä pulu istahti kilven päälle patsastelemaan.

Lapsena halusin yhdessä vaiheessa kilpikonnan lemmikiksi. Tosin omalla haavelistalla oli kuivalla maalla majaileva yksilö.

Riemullani ei ollut rajoja, kun onnistuin bongaamaan yhden puiston alueella vapaana liikkuvista maakilpikonnista. Kaveri ylitti pokkana kävelytietä matkallaan lehvistön varjoisaan huomaan.

Puistovisiitin jälkeen päivä kuluikin kauppoja kierrellen ja ravintoloissa istuen. Täytyyhän jokaiseen lomapäivään nyt ainakin yksi jäätelötauko mahtua, eikö. Hotellille palasin joskus seitsmeän jälkeen. Unta ei tarvinnut odotella, ja nukuinkin onnellisena kellon ympäri.

Ensimmäinen Akropolis-bongaus.

Monastirakin aukiolla riitti turisteja. Tämä kyseinen ihmisjoukko keskittyi katsomaan tanssiesitystä.